Vanhempien liike-, teollisuus- ja asuinkiinteistöjen lämmityskustannukset muodostavat merkittävän osan kiinteistön ylläpitokuluista. Suuri syy tähän on ilmanvaihto: ilman tehokasta lämmöntalteenottoa ulos puhallettavan poistoilman mukana karkaa jatkuvasti lämpöenergiaa, joka on ensin lämmitetty ostoenergialla. LTO-järjestelmän jälkiasennus vanhaan kiinteistöön on tehokas keino leikata ostoenergian kulutusta ja parantaa kiinteistön energialuokitusta.
Saneerauskohteissa suunnittelu poikkeaa huomattavasti uudisrakentamisesta. Vanhat ilmanvaihtokonehuoneet, rajoitetut tilat ja toisistaan kaukana sijaitsevat tulo- ja poistoilmakanavat asettavat teknisiä reunaehtoja, jotka on otettava huomioon heti hankkeen alussa. Onnistunut LTO-saneeraus edellyttää järjestelmällistä otetta, jossa kartoitetaan kiinteistön nykytila, valitaan kohteeseen sopivin lämmönsiirrinteknologia ja mitoitetaan järjestelmä pohjoisen talviolosuhteisiin.
Mitä LTO-järjestelmä tarkoittaa ja miten se toimii?
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto eli LTO-järjestelmä ottaa talteen kiinteistöstä poistettavan sisäilman lämpöenergiaa ja siirtää sen sisään puhallettavaan raittiiseen ulkoilmaan tai kiinteistön muuhun lämmitysverkostoon. Suuren mittakaavan kiinteistöissä, kuten kerrostaloissa, koulutaloissa, sairaaloissa ja teollisuushalleissa, liikkuvat ilmamäärät ovat suuria, jolloin myös poistoilman sisältämä energiapotentiaali on merkittävä.
Motivan toimialatietojen mukaan ilmanvaihdon osuus vanhemman kiinteistön kokonaisenergiankulutuksesta voi olla 30–50 prosenttia. Ilman lämmöntalteenottoa tämä energia puhalletaan ulkoilmaan, ja tilalle otettava kylmä ulkoilma lämmitetään kokonaan kaukolämmöllä, sähköllä tai muulla päälämmönlähteellä. LTO-järjestelmä palauttaa valtaosan lämmöstä takaisin hyötykäyttöön.
Käytännössä lämmöntalteenotto perustuu poisto- ja tuloilmavirtojen välissä toimivaan lämmönsiirtimeen. Kun lämmin poistoilma virtaa siirtimen läpi, sen sisältämä lämpö sitoutuu siirtimen rakenteeseen tai sen sisällä kiertävään väliaineeseen. Tämä sitoutunut lämpö siirretään kylmään tuloilmaan, jolloin ulkoa otettava ilma esilämmitetään lähes huoneenlämpöiseksi jo ennen kuin se saavuttaa varsinaisen lämmityspatterin. Prosessi vähentää suoraan päälämmitysjärjestelmän kuormitusta ja ostettavan energian tarvetta.
Mitä eroa on nestekiertoisella, pyörivällä ja levylämmönsiirtimellä?
Suurten kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmissä käytetään pääasiassa kolmea erilaista lämmönsiirrintyyppiä: pyörivää lämmönsiirrintä, levylämmönsiirrintä ja nestekiertoista lämmöntalteenottojärjestelmää. Jokaisella tekniikalla on omat rakenteelliset ominaisuutensa, jotka vaikuttavat niiden soveltuvuuteen erilaisissa kohteissa.
Pyörivä lämmönsiirrin perustuu pyörivään alumiinikiekkoon, joka pyörähdyksen aikana sitoo itseensä lämpöä poistoilmavirrasta ja luovuttaa sen tuloilmaan. Sen etuna on hyvä hetkellinen hyötysuhde ja kosteudensiirtokyky. Menetelmän rajoituksena on se, että tulo- ja poistoilmakanavien on kohdattava samassa ilmanvaihtokoneessa. Lisäksi pyörivässä siirtimessä on pieni ilmojen sekoittumisriski, minkä vuoksi se ei sovi kohteisiin, joissa poistoilmassa on hajua, rasvaa tai epäpuhtauksia.
Levylämmönsiirrin eli ristivirta- tai vastavirtasiirrin siirtää lämpöä ohuiden metallilevyjen läpi ilman mekaanisesti pyöriviä osia. Ilmavirrat pysyvät erillään, joten hajut eivät siirry tuloilmaan. Levysiirrin vaatii yhtä lailla tulo- ja poistoilmakanavien tuomisen rinnakkain samaan ilmanvaihtokoneeseen. Pohjoisessa ilmastossa levylämmönsiirtimien haasteena on jäätyminen pakkaskaudella, mikä vaatii sulatusratkaisuja ja voi pienentää vuotuista toiminta-aikaa.
Nestekiertoinen järjestelmä erottaa poisto- ja tuloilmapatterit toisistaan. Poistoilmavirtaan asennetaan poistopatteri ja tuloilmavirtaan tulopatteri, joiden välillä kierrätetään pumppuryhmän avulla nesteseosta. Lämpö siirtyy poistoilmasta nesteeseen ja nesteputkistoa pitkin tuloilmaan. Ilmavirtojen välillä ei ole suoraa mekaanista yhteyttä, joten ilmojen sekoittumisen riski poistuu ja järjestelmä toimii varmasti vaativissakin ympäristöissä.
Miksi nestekiertoinen järjestelmä sopii parhaiten saneerauskohteisiin?
Vanhojen kiinteistöjen saneerauksessa suurin tekninen haaste on usein tila. Monissa vanhemmissa kiinteistöissä poistoilmapuhaltimet on sijoitettu vesikatolle tai ylimmän kerroksen erilliseen konehuoneeseen, kun taas tuloilmakoneet sijaitsevat kellarissa tai rakennuksen toisessa päädyssä. Pyörivän tai levylämmönsiirtimen asentaminen tällaiseen kohteeseen edellyttäisi laajoja kanavamuutoksia, timanttiporauksia ja hyötyneliöiden käyttämistä uusia kanavanousuja varten.
Sijoittelun vapaus ilman suurta kanavatyötä
Nestekiertoisessa järjestelmässä lämpö siirtyy tulo- ja poistoilman välillä ohuiden nesteputkien kautta. Putkitus on helppo vetää olemassa oleviin hormeihin, ilmanvaihtokuiluihin tai rakenteiden kotelointeihin, mikä säästää huomattavasti purku- ja rakennetöitä.
Nestekiertoinen LTO-järjestelmä ratkaisee sijoitteluongelman. Koska lämpö siirtyy nesteputkistoa pitkin, tulo- ja poistoilmakoneet voivat sijaita kymmenien metrien päässä toisistaan. Ohuiden putkien reitittäminen kiinteistön läpi on helpompaa ja edullisempaa kuin suurten peltikanavien rakentaminen.
Toinen etu saneerauskohteissa liittyy poistoilman laatuun ja laitteiston puhtaanapitoon. Asuinkiinteistöissä, liiketiloissa ja ravintoloissa poistoilma sisältää pölyä, hiukkasia ja rasvaa, jotka tukkivat perinteiset lamellilämmönsiirtimet nopeasti. Kun poistopatteri tukkeutuu, ilmanvaihtomäärät laskevat ja energianteho heikkenee. Kehittynyt neulaputkiteknologia mahdollistaa poistopatterien valmistamisen siten, että ne kestävät epäpuhtauksia ja ovat puhdistettavissa ilman suorituskyvyn laskua.
Kolmas tekijä pohjoisessa saneerauksessa on toimintavarmuus pakkaskaudella. Laadukkaasti suunniteltu nestekiertoinen järjestelmä ei jäädy kovillakaan pakkasilla, sillä liuoksen lämpötiloja ja virtaamia voidaan säätää tarkasti automaation avulla. Tämä takaa tasaisen säästön koko lämmityskauden aikana ilman katkoja sulatusjaksojen vuoksi.
Kuinka paljon lämmöntalteenotto säästää kiinteistön lämmityskustannuksissa?
LTO-järjestelmän hankinta vanhaan kiinteistöön näkyy suoraan kuukausittaisissa energialaskuissa. Koska ilmanvaihto muodostaa suuren osan kiinteistön lämpöhäviöistä, poistoilman lämmöntalteenotolla saavutetaan selkeitä säästöjä erityisesti lämmityskaudella, kun ulkoilman ja sisäilman välinen lämpötila-ero on suuri.
Energiatehokkuuslaskelmien perusteella ammattimaisesti mitoitettu LTO-järjestelmä leikkaa tuloilman vuotuista lämmitysenergian tarvetta tyypillisesti 50–90 prosenttia. Vuosisäästö riippuu kiinteistön koosta, ilmamääristä ja lämmitysmuodosta. Suurissa teollisuuskiinteistöissä tai kerrostaloyhtiöissä vuotuiset säästöt voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, jolloin investoinnin takaisinmaksuaika on kohtuullinen.
Säästöjen ohella on hyödyllistä huomioida kiinteistön tehontarpeen pieneneminen. Kun raitis ilma esilämmitetään poistoilman energialla, lämmitysjärjestelmän huipputehon tarve laskee pakkasilla. Tämä mahdollistaa kaukolämmön sopimustehojen pienentämisen tai sähköliittymän tehomaksujen leikkaamisen. Samalla kiinteistön energialuokitus paranee, mikä tukee rakennuksen arvon säilymistä.
Voiko poistoilman lämmöntalteenoton yhdistää maalämpöön tai poistoilmalämpöpumppuun?
Nykyaikaisessa korjausrakentamisessa poistoilman lämmöntalteenottoa voidaan hyödyntää osana kiinteistön muuta lämmitysjärjestelmää. Nestekiertoinen LTO-järjestelmä soveltuu hybridiratkaisuihin, joissa poistoilmasta talteen otettu lämpö kytketään maaperään sijoitettuun maalämpökenttään tai poistoilmalämpöpumppuun (PILP).
Kun nestekiertoinen järjestelmä yhdistetään maalämpöpumppujärjestelmään, poistoilmasta saatu ylimääräinen lämpö voidaan ohjata kesäkaudella tai leudolla säällä takaisin maalämpökaivoihin. Maaperän lataaminen ehkäisee energiakaivojen alijäähtymistä vuosien kuluessa, mikä ylläpitää maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta pitkällä aikavälillä. Talvella poistoilman energia puolestaan esilämmitä lämpöpumpulle tulevaa keruunestettä, mikä nostaa laitteiston hyötysuhdetta (COP) ja vähentää kompressorin tarvitsemaa ostosähköä.
Tutustu tarkemmin kattaviin tuotteisiimme ja palveluihimme, jotka on kehitetty vaativien kiinteistöjen LTO-saneerauksiin ja energiatehokkuuden optimointiin.
Harkitsetko kiinteistösi ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton saneerausta?
Retermia Oy tekee kohteeseesi tarkan teknisen kartoituksen ja energiansäästölaskelman mitoituksineen. Varmista kiinteistösi optimaalinen energiankäyttö pohjoisissa sääolosuhteissa.
Pyydä asiantuntijamme tekemään kohteeseesi säästölaskelma ja mitoitusehdotus
Näin aloitat vanhan kiinteistön lämmöntalteenoton suunnittelun vaihe vaiheelta
LTO-saneeraushankkeen toteutus vaatii selkeän suunnitteluprosessin. Valmiissa kiinteistössä toimittaessa jokainen vaihe luo pohjan seuraavalle, jotta asennusvaihe sujuu suunnitellusti.
LTO-järjestelmän jälkiasennus on suoraviivainen tapa leikata kiinteistön ylläpitokustannuksia ja hallita energiakuluja. Huolellinen suunnittelu ja sopiva teknologia takaavat, että järjestelmä palvelee energiatehokkaasti vuodesta toiseen.