Suurten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ohjaa vahvasti kiinteistönomistajien ja LVI-suunnittelijoiden päätöksentekoa. Rakennusten energiataseessa ilmanvaihto muodostaa yhden merkittävimmistä lämpöhäviöistä, sillä poistoilman mukana ulos puhalletaan jatkuvasti arvokasta lämpöenergiaa. Pohjoisessa ilmastossa lämmityskausi kattaa suurimman osan vuodesta. Siksi poistoilman energiakierrätys on tehokas keino leikata kiinteistön ostolämmön tarvetta ja hallita elinkaarikustannuksia. Oikein mitoitettu ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tuo tuntuvaa taloudellista hyötyä, kun suunnittelussa huomioidaan todellinen vuosihyötysuhde pelkkien laskennallisten arvojen sijaan.
Mikä on lämmöntalteenotto ja miten se toimii ilmanvaihdossa?
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotossa rakennuksesta poistettavasta lämpimästä ilmasta siirretään lämpöenergiaa sisään puhallettavaan raitisilmaan. Lämmönsiirtimen läpi kulkeva lämmin poistoilma luovuttaa lämpönsä järjestelmän siirtonesteeseen tai mekaaniseen lämmönsiirtimen pintaan. Lämpö siirtyy ulkoa otettavaan kylmään ilmaan ennen sen päätymistä sisätiloihin.
Lämmöntalteenotto muodostaa kiinteistönpidossa koko rakennuksen energiataseen hallinnan perustan pelkän erillisen LVI-komponentin sijaan. Asiantuntijaorganisaatio Motivan tietojen mukaan ilmanvaihdon osuus kiinteistön lämpöhäviöistä voi olla 30–50 prosenttia ilmanvaihdon tyypistä riippuen. Jos poistoilman energia jätetään hyödyntämättä, kiinteistö joutuu korvaamaan menetetyn lämmön ostamalla uutta energiaa kaukolämpöverkosta tai muista ulkoisista lähteistä.
Kun ilmanvaihdon energiakierrätys toimii oikein, ulkoa otettava raitisilma saadaan esilämmitettyä kovillakin pakkasilla lähes sisälämpötilaa vastaavaksi. Järjestelmä vähentää päälämmityksen kuormitusta ja tasoittaa kulutushuippuja. Toimiva kokonaisuus vaatii huolellista suunnittelua, jossa huomioidaan rakennuksen ilmavirtamäärät sekä tilojen käyttötarkoitukset. Oikein mitoitetut ilmanvaihdon laitteet ja palvelut mahdollistavat poistoilman energiapotentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen vaativissakin kohteissa.
Kuinka paljon poistoilman energiakierrätys säästää lämmityskustannuksissa ja mikä on sen takaisinmaksuaika?
Lämmöntalteenottojärjestelmän investointipäätös nojaa saavutettaviin säästöihin ja hankkeen takaisinmaksuaikaan. Liikekiinteistöissä, asuinkerrostaloissa ja teollisuushalleissa poistoilman energiakierrätyksellä saavutettavat ostolämmön säästöt ovat huomattavia suuren ilmamäärän vuoksi.
Kannattavuutta arvioitaessa tarkastellaan laitteiston elinkaarikustannuksia (LCC, Life Cycle Costing). Pelkän hankintahinnan rinnalla elinkaarilaskenta huomioi ostolämmön tulevan hintakehityksen, huoltotarpeet ja laitteiston teknisen käyttöiän. Energian hinnan nousu lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa entisestään.
Toteutuneissa kiinteistöhankkeissa poistoilman lämmöntalteenoton takaisinmaksuaika asettuu yleensä 4–8 vuoden väliin. Laitteiston kestäessä oikein huollettuna vuosikymmeniä hanke kerryttää puhdasta säästöä pitkälle tulevaisuuteen.
Mitä eroa on lämpötilahyötysuhteella ja todellisella vuosihyötysuhteella?
LVI-suunnittelussa ja vertailuissa käytetään kahta toisistaan poikkeavaa hyötysuhdekäsitettä: lämpötilahyötysuhdetta ja todellista vuosihyötysuhdetta. Käsitteiden sekoittaminen johtaa helposti virheellisiin säästölaskelmiin ja vääriin oletuksiin energiankulutuksesta.
Lämpötilahyötysuhde kuvaa lämmönsiirtimen kykyä nostaa tuloilman lämpötilaa tietyssä yksittäisessä mittauspisteessä. Arvo mitataan tyypillisesti laboratorio-olosuhteissa tai leudoilla ulkolämpötiloilla. Se jättää huomiotta talviolosuhteiden asettamat vaatimukset, kuten laitteiston jäätymisen ja tarpeen sulatusjaksoille.
Todellinen vuosihyötysuhde ilmaisee sen osuuden vuoden lämpöenergian tarpeesta, joka tosiasiallisesti saadaan talteen poistoilmasta. Pakkasella poistoilman kosteus tiivistyy ja alkaa jäätyä lämmönsiirtimen pinnoille. Jos laitteisto joutuu pysäyttämään lämmöntalteenoton sulatuksen ajaksi tai esilämmittämään ulkoilmaa lisäenergialla, todellinen energiansaanti kärsii. Sulatuksen aikana kiinteistö tukeutuu ostolämpöön, mikä pudottaa vuotuista hyötysuhdetta merkittävästi.
Mistä tietää että laitteisto toimii oikein eikä huurru tai tukkeudu talvella?
Pohjoisen talvi asettaa ilmanvaihdon energiakierrätykselle tiukat vaatimukset. Ulkolämpötilan laskiessa nollan alapuolelle poistoilman kosteus tiivistyy lämmönsiirtimen pintoihin ja pyrkii jäätymään. Perinteisissä ratkaisuissa jään muodostuminen pakottaa laitteiston sulatusjaksoille, jolloin lämmöntalteenotto pysäytetään tai raitisilma ohjataan siirtimen ohi. Tällöin ostolämmön tarve nousee juuri silloin, kun pakkanen on kireimmillään.
Jatkuva toiminta varmistetaan valitsemalla teknologia, joka kestää pakkasen ilman ilmanvaihdon rajoittamista. Nestekiertoinen lämmönsiirrin pitää tulo- ja poistoilmavirrat täysin erillään, mikä estää hajujen ja kosteuden siirtymisen raitisilmaan. Luotettavan toiminnan perustana toimii pohjoisiin oloihin kehitetty neulaputkiteknologia, jonka laaja lämmönsiirtopinta ja aerodynaaminen muotoilu ehkäisevät huurtumista ja tukkeutumista ilman erillisiä sulatusseisokkeja.
Varmista kiinteistösi lämmöntalteenoton toimintavarmuus ja säästöpotentiaali
Retermia Oy tarjoaa vuosikymmenten kokemuksella mitoitetut lämmöntalteenottoratkaisut, jotka toimivat luotettavasti pohjoisen vaativimmissakin talviolosuhteissa. Pyydä asiantuntija-arvio kiinteistösi energiansäästömahdollisuuksista ja mitoituksesta.
Vaativien ja epäpuhtaiden poistoilmavirtojen hyödyntäminen kiinteistön energiastrategiassa
Teollisuuslaitoksissa, ammattikeittiöissä ja sairaaloissa poistoilma sisältää usein epäpuhtauksia, kuten rasvaa, pölyä, kemikaaleja tai runsaasti kosteutta. Tällaiset poistoilmavirrat asettavat haasteen perinteisille laitteille, sillä hiukkaset tarttuvat pintoihin, heikentävät lämmönsiirtokykyä ja lisäävät puhdistustarvetta.
Vaativat poistoilmat sisältävät silti huomattavan määrän hyödyntämätöntä energiaa. Ammattikeittiöiden poistoilman korkea lämpötila ja kosteus tarjoavat erinomaisen potentiaalin lämmön talteenotolle. Olennaista on laitteiston helppo puhdistettavuus sekä materiaalien kestävyys. Kun lämmönsiirrin voidaan pestä säännöllisesti kiinteillä pesujärjestelmillä ilman tehon heikkenemistä, talteenotto toimii hygieenisesti vuodesta toiseen.
VTT:n ja muiden tutkimuslaitosten selvitykset osoittavat, että vaativiin kohteisiin oikein suunnitellut energiakierrätysjärjestelmät maksavat itsensä takaisin nopeasti ja tukevat ilmanvaihdon vakaata toimintaa. Poistoilman energian hyödyntäminen leikkaa rakennuksen CO2-päästöjä ja vahvistaa kiinteistön arvoa vuosiksi eteenpäin.
Lämmöntalteenotto osana kiinteistön pitkän aikavälin arvon säilyttämistä
Poistoilman lämmöntalteenotto on varma tapa pienentää ostolämmön kulutusta ja suojata kiinteistöä energian hinnanvaihteluilta. Kun laitevalinta tehdään todellisen vuosihyötysuhteen ja talviolosuhteiden toimintavarmuuden pohjalta, laskelmat toteutuvat käytännössä myös kovimpien pakkasten aikana.