Pohjoisen talviolosuhteet asettavat suurten kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmille kovat vaatimukset. Kun ulkolämpötila painuu reilusti pakkaselle, ilmanvaihdon mukana poistuva lämpö muodostaa merkittävän osan rakennuksen energiahäviöistä. Lämmöntalteenoton perustehtävä on kerätä tämä lämpö talteen ja siirtää se suoraan sisään puhallettavan ulkoilman lämmitykseen.
Kovilla pakkasilla järjestelmien toimintavarmuudessa syntyy kuitenkin eroja. Kosteuden jäätyminen pinnoille, ilmavirtojen paine-erot ja poistoilman epäpuhtaudet voivat katkaista toiminnan tai pudottaa hyötysuhdetta dramaattisesti. Tämän vuoksi on olennaista tietää, miten nestekiertoinen lämmöntalteenotto saadaan toimimaan luotettavasti alhaisissakin lämpötiloissa.
Mitä eroa on nestekiertoisella LTO-järjestelmällä, pyörivällä ja levylämmönsiirtimellä?
Kiinteistöjen ilmanvaihtosuunnittelussa lämmöntalteenotto toteutetaan yleisimmin kolmella menetelmällä: pyörivällä lämmönsiirtimellä, levylämmönsiirtimellä tai nestekiertoisella järjestelmällä. Jokaisella teknologialla on omat vahvuutensa ja rajoitteensa sijoittelun sekä mekaanisen toiminnan suhteen.
Pyörivä lämmönsiirrin perustuu alumiinilamelleista valmistettuun kiekkoon, joka pyörii vuorotellen tulo- ja poistoilmavirrassa. Ratkaisulla saavutetaan hyvä hetkellinen hyötysuhde, mutta se edellyttää tulo- ja poistokanavien tuomista vierekkäin samaan koneeseen. Pyörivän osan tiivistepintojen vuoksi poistoilmaa pääsee myös aina sekoittumaan puhtaan tuloilman sekaan.
Levylämmönsiirrin johtaa lämpöä ilmavirtojen välillä ohuiden metallilevyjen läpi ilman liikkuvia osia. Vaikka levysiirrin pitää ilmat pääosin erillään, se vaatii pyörivän kiekon tavoin yhteisen tilan ilmanvaihtokonehuoneessa. Molempien kanavistojen on tultava samaan laitekaappiin.
Nestekiertoinen lämmöntalteenottojärjestelmä erottaa ilmavirrat toisistaan täysin. Lämmönsiirto tapahtuu poistoilmapuolen patterista tuloilmapatteriin suljetussa putkistossa kiertävän nesteen, tyypillisesti vesi-glykoliseoksen, välityksellä. Tulo- ja poistoilmakoneet voidaan asentaa eri puolille rakennusta tai eri kerroksiin. Tämä antaa korvaamatonta vapautta saneerauskohteissa ja raskaassa teollisuudessa.
Miten nestekiertoinen LTO estää epäpuhtauksien ja hajujen siirtymisen tuloilmaan?
Sairaaloissa, ammattikeittiöissä, kerrostaloissa ja teollisuuskohteissa poistoilma kuljettaa mukanaan epäpuhtauksia, rasvaa, kosteutta, hajuja sekä mikrobeja. Tällaisissa tiloissa ilmanvaihdolta vaaditaan täydellistä puhtautta. Sisäilmaan ei saa päätyä poistoilmasta peräisin olevia haitta-aineita.
Pyörivissä siirtimissä mekaaniset harjatiivisteet ja jatkuva pyörimisliike muodostavat vuotoriskin. Puhaltimien synnyttämä paine-ero saattaa työntää epäpuhdasta poistoilmaa suoraan tuloilmavirtaan. Huuhteluvyöhykkeistä huolimatta mekaaninen rakenne ei takaa täydellistä tiiveyttä.
Nestekiertoinen lämmöntalteenotto sulkee ristikontaminaation mahdollisuuden kokonaan pois. Ilmavirrat eivät kohtaa missään vaiheessa mekaanisesti, sillä lämpö siirtyy tuloilmaan ainoastaan suljetussa putkessa kiertävän liuoksen kautta. Erotus on sataprosenttinen. Kaikki poistoilman mukana kulkevat hajut ja hiukkaset poistuvat suoraan ulos.
Miksi nestekiertoisen LTO:n toteutunut hyötysuhde jää usein suunniteltua alhaisemmaksi?
Uudis- ja korjaushankkeissa huomataan toistuvasti, että perinteisen nestekiertoisen järjestelmän todellinen vuosihyötysuhde alittaa selvästi suunnittelupöydällä lasketut arvot. Ongelmat juontavat yleensä talviajan huurtumissuojaukseen, säätötapoihin sekä lämmönsiirtimien mekaaniseen likaantumiseen.
Kylmällä säällä poistoilman sisältämä kosteus alkaa tiivistyä poistopatterin kylmille pinnoille. Ulkolämpötilan laskiessa riittävästi tämä vesi jäätyy. Tavanomaisissa laitteistoissa jäätymistä torjutaan ohjaamalla osa lämmönsiirtonesteestä venttiilillä siirtimen ohi. Tämä huurtumisenesto leikkaa talteenoton tehoa juuri silloin, kun rakennus tarvitsisi eniten lämpöä.
Säästöjä syövät myös väärin mitoitetut seossuhteet ja kiertopumppujen suuri sähkönkulutus. Jatkuvat sulatusjaksot ja vajaatehoinen nestekierto heikentävät toteutunutta vuosihyötysuhdetta huomattavasti verrattuna laskennalliseen nimellisarvoon.
Mikä on nestekiertoisen lämmöntalteenoton hyötysuhde ja miten se lasketaan?
Suorituskykyä arvioitaessa on syytä erottaa hetkellinen lämpötilahyötysuhde ja koko lämmityskauden kattava vuosihyötysuhde. Pelkkä mitoituspisteen hyötysuhde ei kerro säästetyn energian määrää, koska säävaihtelut ja sulatusjaksot muuttavat tilannetta talven kuluessa merkittävästi.
Hetkellinen lämpötilahyötysuhde kuvaa sitä, kuinka suuri osa poistoilman ja ulkoilman lämpötilaerosta saadaan siirrettyä tuloilmaan. LVI-suunnittelussa käytettävä peruskaava lämpötilahyötysuhteelle ($\eta_t$) määritellään lämpötilamuutosten suhteena:
Tarkassa laskelmassa otetaan huomioon ilmamassojen suhteet sekä siirtonesteen ominaisuudet. Jäänestoaineena käytettävä glykoli heikentää nesteen lämmönsiirtokykyä veteen verrattuna, joten putkisto vaatii riittävän virtauksen. Todelliseen vuosihyötysuhteeseen vaikuttavat suoraan myös kiertopumpun sähkönkulutus ja automaation asettamat pakkasrajat.
Miten älykäs säätö ja siirrinteknologia takaavat toimintavarmuuden pakkasilla?
Talven kylmimpinä jaksoina järjestelmän toiminnan ratkaisee lämmönsiirtimen fyysinen rakenne yhdessä sitä ohjaavan automaation kanssa. Perinteiset siirtimet alkavat rajoittaa tehoa jäätymispisteessä, mutta nykyaikainen siirrinrakenne pitää talteenoton käynnissä täydellä teholla ilman äkillisiä pudotuksia.
Pakkasolosuhteisiin suunniteltu neulaputkiteknologia parantaa lämmönsiirtoa merkittävästi. Neulapinnat pitävät ilmavirtauksen pyörteisenä, joten lämpö siirtyy nesteeseen tehokkaasti alhaisillakin virtausnopeuksilla. Lisäksi neulaputki sietää huurretta huomattavasti paremmin kuin ahdas lamellipatteri. Pintojen jäätymisriski pienenee, virtausvastus säilyy matalana ja puhaltimien energiankulutus pysyy kurissa.
Nykyaikainen säätöjärjestelmä mittaa jatkuvasti poistoilman kosteutta, ulkoilmaa ja nesteen paluulämpötilaa. Se ohjaa nestevirtoja niin, että poistopatterin pintalämpötila viedään lähelle kastepistettä ilman huurtumisen vaaraa. Tämän ansiosta järjestelmä tuottaa huippuluokan hyötysuhdetta vielä yli 20 asteen pakkasissakin.
Milloin nestekiertoinen lämmöntalteenotto on paras valinta kiinteistöön tai teollisuuskohteeseen?
Nestekiertoinen järjestelmä puolustaa paikkaansa kohteissa, joissa tavoitellaan puhdasta sisäilmaa, pitkää käyttöikää ja helppoa tilankäyttöä. Koko elinkaaren kustannuksia tarkasteltaessa huoltovarmuus ja putkiston asennusvapaus tuovat selvää taloudellista säästöä.
Nestekiertoinen toteutus kannattaa valita erityisesti näissä tilanteissa:
Nestekiertoinen ilmanvaihto vastaa tiukkoihin energiatehokkuusvaatimuksiin, kun komponentit mitoitetaan tilojen todellisten tarpeiden mukaan. Oikein rakennettu laitteisto pitää sisäilman miellyttävänä, säästää lämmitysenergiaa ja selviää vaivatta talven kylmimmistäkin pakkasjaksoista. Saatavilla oleviin laiteratkaisuihin voi tutustua tarkemmin sivulla tuotteet ja palvelut.
Varmista kiinteistösi ilmanvaihdon luotettavuus ja energiatehokkuus
Retermia Oy toteuttaa vaativien kohteiden lämmöntalteenottojärjestelmät vuosikymmenten kokemuksella ja kotimaisella neulaputkiteknologialla. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja pyydä kohdekohtainen kartoitus kiinteistösi energiansäästöpotentiaalista.